keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Rehun kasvatusta

Olen itse todella surkea pitämään kasvejani hengissä, milloin kuivatan kaktuksen kuoliaaksi milloin käristän muratin hengiltä liiallisella valolla. Äitini on lähes yhtä hyvä kasvien kanssa, etenkin niiden taimien. Ne kasvavat todella hitaasti taikka eivät ollenkaan. Mutta jos saman pussin siemeniä ja multaa istutetaan mummolan olohuoneen ikkunan alle kasvamaan ja maahan istutusta odottamaan, nii nehän kasvavat ihan silmissä -vaikka mummo ei niitä enää jaksa itse paljoa hoitaakaan.


Olin jo antanut periksi sille, etten saa mitään kasvia pidettyä hengissä kuukautta enempää. Siksi omistan jo yhden tekotukan, mutta eiväthän ne ole läheskään sama asia kuin oikea. Omaan asuntooni haluaisin kukkien tuoksua läpi vuoden. Olisikohan jotain todella -tarkoitan siis todella- helppo hoitoista kasvia olemassa, joka olisi myös kaunis. Tai sitten ostan maljakkoon aina tarvittaessa uuden kimpun kukkia. Mikä sitten herätti toivoni viherpeukaloisuudestani? Persilliani, joka lähti piiiitkän odottamisen jälkeen kasvamaan. Jeij.


Tämän kanssa tosin olen onnistunut joka vuosi hyvin. Raeruohon. Joo, aika myöhäänhän tämän pistin kasvamaan, mutta meidän perheessä pääsiäistä ei kovin hehkuteta sisustuksella, ja se on harmi. Kodin pukeminen kevätasuun toisi tarvittavaa piristystä loskakelien painoksi. Ja sen verran laiskana ihmisenä pistin ruohon kasvamaan märälle paperille. En ole vuosiin käyttänyt multaa raeruohon kanssa ja toimii näinkin, paperi on vain muistettava pitää kosteana.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Jotain taas sen väristä



Tuli käytyä viikonloppuna tädin luona "etelämmässä" ja pari mukavaa vaaleanpunaista juttuakin tuli mukaan. Lasinen kippo kannella, juuri sopiva korujen säilytykseen. Lisäksi helmikorvakorut ja hopea/vaaleanpunainen sormus. Ensimmäisen kuvan koruhan on jo aiemmin nähty våga kaulakoruni.

Mukava oli kävellä kaupungilla sellaisen 70x100cm kokoa olevan pahvin kanssa, jota ei saanut rullalle eikä edes kunnolla taitettua. Olihan siinä ahtautumista mm. liukuportaisiin (: Sekä onnistuin kadottamaan napin villakangastakistani niin oli vielä mukavempaa kävellä takki auki sateessa med pahvi ja kolme muovipussia. Onneksi nyt ollaan kotona ja takana yli kahdentoista tunnin yöunet, kyllä se oma sänky on kaikkein paras(:.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Roosat kynnet

En ehtinyt ennen kuvia siistimään kynnenpieliä, koska annan niiden yleensä siistiytyä ajan kanssa, joten lakasta iholla ei kovin kannata välittää (:



Toi lyhyt kynsi on kyllä aika sulonen ja varmaan piakoin pätkäsen kaikki yhtä lyhyiksi ja kokeilen jotain muuta väriä, mikä näyttää lyhyemmissä kynsissä paremmalle kuin pitkissä.

Tonnikalapasta


Tonnikalapasta: annos oli yhdelle aika reilu ja makaroni määrää hieman suurentamalla juuri sopiva kahdelle. Eli simpukan muotoisia makaroneja n. 1,5dl jotka keitetään ensin, tonnikalan samalla valuessa. Kun makaronit ovat valmiita kaadetaan vesi pois ja lisätään tonnikalaa (itse laitoin vajaan purkillisen) sekä oman maun mukaan majoneesia, jota saa olla aika reilusti. Maustaa saa oman maun mukaan, itse pistin pari tippaa tabascoa ja ketsuppia. Helppoa ja nopeaa yksinään kokkaavalle.