Ihan luvan kanssa

Pimeitä iltoja, villasukkien etsimistä, aamutakkiin kääriytymistä ja uubersuuria villapaitoja. Kyllä kait sen vois jo sanoa, että syksy on tullut. Eikä harmita yhtään. Tai no ehkä vähäsen. Kesä meni ja nyt jälkeen päin saa taas harmitella ettei saanut kesästä ja sen lämmöstä kaikkea mahdollista irti.

Mutta tuulen vinkuessa ulkona ja tunnelmallisen valaistuksen hämyssä neuloessa en kaipaa kesää ollenkaan. Kynttilöitä saa taas ihan "luvalla" polttaa, eikä villasukkia kutovaakaan enää katsota ihmeissään. (Tosin tällä hetkellä syntymässä eivät ole villasukat...)

Nautitaan syksystä ja odotellaan ensilunta yhtä innoissaan, kuin ollessamme palosammuttimen kokoisia, koska valkoinen joulu kiiltää jo silmissä (ainakin tämän tyttösen).