Rehun kasvatusta

Olen itse todella surkea pitämään kasvejani hengissä, milloin kuivatan kaktuksen kuoliaaksi milloin käristän muratin hengiltä liiallisella valolla. Äitini on lähes yhtä hyvä kasvien kanssa, etenkin niiden taimien. Ne kasvavat todella hitaasti taikka eivät ollenkaan. Mutta jos saman pussin siemeniä ja multaa istutetaan mummolan olohuoneen ikkunan alle kasvamaan ja maahan istutusta odottamaan, nii nehän kasvavat ihan silmissä -vaikka mummo ei niitä enää jaksa itse paljoa hoitaakaan.

Olin jo antanut periksi sille, etten saa mitään kasvia pidettyä hengissä kuukautta enempää. Siksi omistan jo yhden tekotukan, mutta eiväthän ne ole läheskään sama asia kuin oikea. Omaan asuntooni haluaisin kukkien tuoksua läpi vuoden. Olisikohan jotain todella -tarkoitan siis todella- helppo hoitoista kasvia olemassa, joka olisi myös kaunis. Tai sitten ostan maljakkoon aina tarvittaessa uuden kimpun kukkia. Mikä sitten herätti toivoni viherpeukaloisuudestani? Persilliani, joka lähti piiiitkän odottamisen jälkeen kasvamaan. Jeij.

Tämän kanssa tosin olen onnistunut joka vuosi hyvin. Raeruohon. Joo, aika myöhäänhän tämän pistin kasvamaan, mutta meidän perheessä pääsiäistä ei kovin hehkuteta sisustuksella, ja se on harmi. Kodin pukeminen kevätasuun toisi tarvittavaa piristystä loskakelien painoksi. Ja sen verran laiskana ihmisenä pistin ruohon kasvamaan märälle paperille. En ole vuosiin käyttänyt multaa raeruohon kanssa ja toimii näinkin, paperi on vain muistettava pitää kosteana.