Voisin jopa tottua tähän. Elämään kaupungissa siis. Nythän se on vielä sellaista hapuilua kaiken toiminnan kanssa. Termi "kuin peura ajovaloissa" kuvaa hyvin kauppareissujani. Kamalasti valittavaa, eikö vähempikin riittäisi? Miten yksille leikkeileillekin voi olla kokonainen pitkä hyllyrivi valittuna? Maalaiselämä oli jotenki vaivattovampaa. Esim. pyöriä ei tarvitse huolehtia lukkoon, parhaimmillaan jotku pyörät makaavat kaupan vierustalla viikkoja kenenkään koskematta. Osa jättää jopa autonsa päälle käydessään pikaisesti kioskilla. Täällä pitää pitää tavaroistaan parempaa huolta.
Jottei tästä tulisi ihan kuvaton päivä, tässä on viikko sitten lakkailemani kynnet. Tuleeko teillekin Suomifiilis mieleen? En tiedä onko hyvä että on niin suomimaiset, mutta en jaksanut poistaa.
Vielä muutama päivä ja sitten töihin. Onhan tässä saanut ihan kunnolla lomailla (maaliskuusta asti...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti