Mistä niitä syöpäläisiä oikein tulee? Tekisi mieli nauttia todenteolla auringosta ja ulkona oleskelusta, mutta ne pienet paholaiset pörräävät kimpussa jatkuvasti. Mitään karkotteita en uskalla käyttää laikukkaan ihon pelossa, mutta jotain kyllä täytyis keksiä. Kuistilla lukiessani ja kynsiä lakkaillessani näitä pieniä ystäviä oli todellakin liiaksi asti.
Tänään pestiin mummon kanssa mattoja (koti pihalla hetekan päällä luonnon vesistöjä säästellen) mutta todellisuudessa nautimme mansikkatuuteista ja eno teki suurimman työn. Mitäs sitä siihen pistämään omaa lusikkaa soppaan, kun näytti se onnistuvan ilmankin. Sain myös ensimmäiset rusketusraitani ja valkoisen laikkuni rintaani, joka on jo parina kesänä alkanut ilmestyä.
Huomenna olisi koiran häkin uudelleen maalausta (viimeksihän se maalattiin vuonna 1990). Siihen asti toivon pikkusen pysyttelevän kopissaan, koska mäkäräiset kiusaavat sitäkin. Kaikki karvattomat/vähä karvaiset kohdat on syöty. Pitäisi netistä etsitä mahdollinen mäkäräkarkoite koirallekin.
Niinpä niin, osataan me kaikki ottaa rennosti välillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti